Kantele

Pohjolan pauhu. Kuva: Jorma Airola

Kuva: Jorma Airola. Pohjolan pauhu -yhtye soittaa Sommelon Suuressa kantelekonsertissa.

Vanhimmissa runolauluissa Väinämöinen teki ”harpun hauvin luista, Candelen calan evästä”, ja kielet saatiin ”hivuksista Hien immin, jåuhista uvet orihin”, naulat ”Orahasta tuonen otran, tuonen hauvin hambahista”. Tätä kannelta sitten soittivat nuoret ja vanhat, mutta vasta kun Väinämöinen soitti ”käsin pienin, hoikin sormin” kaikki lumoutuivat soitosta. (SKVR nro 75, Topelius – Canander, Pohjanmaa 1760-luvulla kerätty).

Kantele on siis myytiksi kohonnut instrumentti, suomalaisten kansallissoitin. Mutta, kantele on paljon muutakin. Ensinnäkin se on hyvin laajalla alueella käytetty, ei ainoastaan suomensukuisten kansojen keskuudessa. Timo Väänäsen yhdessä Kari Dahlbomin, Matti Kontion ja Leena Häkkisen toteuttamassa monialaisessa Kanteleen kielin –tutkimus- ja kulttuurihankkeessa on päädytty kirjaamaan kanteleita tai sen variantteja esiintyvän ainakin 16 kansallisuudella, mukaan lukien itämerensuomalaiset kansat, baltit, venäläiset, valkovenäläiset, ukrainalaiset ja puolalaiset.

Kantele on myös hyvin monenlainen instrumentti. Joskus onkin sanottu, että mikään muu instrumentti ei esiinny niin monenlaisessa muodossa kuin kantele, ja kuitenkin kaikkia kutsutaan kanteleiksi. Meille suomalaisillekin on tullut tavaksi kutsua kanteleita konsertti-, laatikko-, viisikieliseksi tai jollakin muulla nimityksellä. Hyvä on tässä yhteydessä muistaa että lähtökohtaisesti se viisikieliseksi kutsuttu on varsinaisesti se alkuperäinen kantele, ja kaikki uudemmat ovat sen variaatioita.

Sommelo toteuttaa kantele-teemaa yhteistyössä Runolaulu-Akatemian kanssa. Runolaulu-Akatemia mahdollistaa kantelekoulutusta Sommelon yhteydessä, Kantele Go Global – Karelia CBC –hankkeen kautta. Hankkeen päätoteuttaja on Karjalan tasavallassa oleva Kantele-talo, ja Runolaulu-Akatemia on hankkeessa mukana partnerina.

Kantele, vaikka onkin Suomen kansallissoittimeksi valittu, ei ole yksinomaan suomalaisten omaisuutta. Myös Karjalan tasavallassa, sekä karjalaisten että venäläistenkin keskuudessa on kanteleperinteitä. On aina ollut ja on tälläkin hetkellä. Sommelo haluaa tarjota mahdollisuuden kuulla kanteleesta Karjalan tasavallassa, ja tästä aiheesta onkin seminaari keskiviikkona 26.6. klo 12.00. Seminaarissa kuulemme asiantuntijoiden esityksiä aiheesta, ja saamme kuulla myös erilaisten kanteleiden soittonäytteitä.

Sommelossa on myös kantelekoulutusta monipuolisesti, kaikenikäisille harrastajille ja ammattilaisille. Konserteissa pääsevät esille Karjalan kromaattiset kanteleet, Saarijärven kanteleet ja konserttikanteleet. Erityisesti kannattaa mainita Ida Elinan konsertti Hotelli Kalevalassa sekä Eva Alkulan ja Tomoya Nakain konsertit, joissa on kaikille mielenkiintoista kuultavaa. Kantelemusiikki siis elää ja voi hyvin!

Sommelon kantelekonsertit:
Ida Elina, Hotelli Kalevala 25.6. klo 18
Eva Alkula ja Tomoya Nakai, Tuupalan puukoulu 26.6. klo 16
Kantelekavalkadi, Tuupalan puukoulu 27.6. klo 16